Faskia on aktiivisesti toimivaa kudosta. Aikaisemmin faskiaa eli sidekudoskalvoa pidettiin vain lihasta ympäröivänä kalvona, mutta nykyään tiedetään, että faskia on merkittävä kehon toiminnallinen osa. Se toimii tuntoelimenä ja on olennaisesti osana voimantuotossa. Myofaskialla tarkoitetaan lihaksen ja faskian yhtenäistä jatkumoa. Faskia on kolmiulotteinen verkko, joka on kaikkialla kehossa. Verkkomainen rakenne mahdollistaa monipuolisen ja joustavan liikkeen. Faskiassa sijaitsee paljon autonomisen hermoston hermopäätteitä sekä suurin osa elimistömme asentoa ja liikettä aistivista hermopäätteistä. Tämän vuoksi faskia vaikuttaa voimakkaasti asentoihin ja liikkumiseen sekä niiden hallintaan.
Faskia muodostuu useasta kerroksesta ja faskiakerrosten olennainen ominaisuus on kyky liukua suhteessa toisiinsa. Liukastusaineena faskian kerrosten välillä on nestettä sitoutuneena hyaluronihappoon. Terveiden faskioiden kerrokset liukuvat kitkattomasti. Passiivinen elämäntyyli aiheuttaa faskioiden kuivumista ja faskiakerrosten takertumista toisiinsa. Tämä heikentää voimantuottoa sekä altistaa loukkaantumisille ja kivuille. Myös yksipuolinen kuormitus voi rasittaa faskiaa ja vähentää sen toimintakykyä. Yleinen kankeudentunne ja selittämättömät kiputilat saattavat olla merkkejä faskian toimintahäiriöstä.
Faskia on siis rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan täysin erilainen kuin lihaskudos. Siksi perinteinen lihasten venyttämiseen perustuva liikkuvuusharjoittelu ei edistä faskioiden hyvinvointia. Kokonaisvaltainen liikkuvuusharjoittelu sisältää myös faskioille kohdistettuja harjoitteita.
Lihastoimintaketjut eli myofaskiaaliset ketjut vastaavat liikkeen tuottamisesta. Jokainen liike aktivoi monia hermoja usean eri lihaksen alueella. Tämän vuoksi ihminen ei pysty aktivoimaan vaan yhtä lihasta kerrallaan, vaan hän aktivoi aina useampia lihaksia yhden liikken aikana. Lihaksen päällä oleva syvä faskia yhdistää samaan suuntaan voimaa tuottavia lihaksia lihastoimintaketjuiksi. Ne koordinoivat jokaista liikesuuntaamme ja hallitsevat asentoamme. Faskia toimii lihastoimintaketjujen kautta voiman siirtäjänä.
Myofaskiaalinen liikkuvuusharjoittelu on aktiivista ja laaja-alaista. Passiivinen venyttäminen (äärimmilleen kiristäminen ja paikallaan pitäminen) ei lisää nesteytymistä eikä paranna kerrosten välistä liukumista. Dynaaminen, pumppaava liike on faskian nesteytymisen kannalta elvyttävämpää ja tehokkaampaa. Yksittäisten lihasryhmien venyttämisen sijaan tarkoitus on löytää liikkeitä, jotka aktivoivat myofaskiaalista ketjua mahdollisimman pitkältä matkalta. Eri liikesuuntia ja aloitusasentoja yhdistelemällä saadaan aikaan mahdollisimman laaja myofaskiaalisten ketjujen aktivoituminen. Silloin harjoittelu on myös toiminnallista. Myofaskiaaliset ketjut huomioiva toiminnallinen liikkuvuusharjoittelu parantaa koko kehon liikkuvuutta ja voimantuottoa kokonaisuutena. Suomessa myofaskiaalista liikkuvuusharjoittelua ryhmäliikuntana tarjotaan ainakin nimillä Fascial ja FasciaMethod.
Olen vetänyt myofaskiaalista liikkuvuusharjoittelua useampia vuosia ja tässä käytännön vinkkejä harjoitteluun:
- Keskity harjoittelussa enemmän siihen, miltä harjoitus tuntuu kehossa, kuin siihen, miltä se näyttää peilistä katsottuna. Itselläni faskiaharjoittelu tuntuu kiristävältä tunteelta kehossa liikettä tehtäessä. Kiristys loppuu kun palaan takaisin lähtöasentoon.
- Harjoitus on ollut toimiva, jos harjoituksen jälkeen kehossa on lämmin tunne. Kehossa voi myös tuntua kihelmöintiä harjoituksen jälkeen.
- Juo vettä harjoituksen aikana ja sen jälkeen. Nesteen puute voi kuivattaa faskioita ja siten vaikeuttaa kerrosten liukumista toistensa suhteen. Itselläni olen havainnut janon lisääntyvän heti harjoittelun jälkeen (eli samana iltana)
- Vaikka faskian pituus ei muutu venyttämisen seurauksena, voi faskia kuitenkin kiristyä ja löystyä. Itse olen havainnut, että liike täytyy viedä liikeradan loppuun saakka (=faskia kiristyy), että harjoittelun jälkeen tulisi lämmin ja treenatun oloinen olo kehoon. Faskian kiristymistä voisin kuvailla kiristymisen tai paineen tunteena harjoiteltavalla alueella. Kipua ei tietenkään saa tuntua, kuten ei harjoiteltaessa koskaan.
- Muista, että myofaskiaalisessa harjoittelussa tärkeintä on LIIKE. Faskia ei veny, joten venytysasentoon jääminen liikeradan lopussa ei lisää faskiakerrosten liukumista. Tasainen ja rauhallinen liike toimii parhaiten. Itse aloitan liikkeen hieman nopeammin ja hidastan liikettä, kun lähestyn liikeradan loppua. Tunnen liikeradan lopun lähestymisen kiristävän tunteen lisääntymisenä. Venytysasentoon jääminen on yleisin korjattava asia jumppaajillani, joten siihen kannattaa kiinnittää huomioita jo alusta alkaen. Kontrolloitu liike on myös turvallinen, sillä kuten muutkin kudokset, faskia voi revetä nopean ja varomattoman liikkeen seurauksena.
Joko olet kokeillut myofaskiaalista liikkuvuusharjoittelua? Minkälainen kokemus harjoittelu oli?